Sisäilmaolosuhteet
Ilmanlaatuun ja ihmisten terveyteen vaikuttavia epäpuhtauksia sisäilmassa voidaan jakaa kolmeen ryhmään.
Ensimmäinen ryhmä – kaasut, voivat johtua erilaisista palamisprosesseista (lämpölaitoksista, ajoneuvoista, lämmittämisestä, grillauksesta jne.). Kaasut voivat myös päästä tiloihin rakenteiden vuotokohdista, esim. radon tai kemiallisen reaktion otsoni.
Toinen ryhmä – erikokoiset hiukkaset, joiden koko vaihtelee muutamasta millimetristä millimetrin miljoonasosaan. Hiukkasten koko ja paino määräävät leijuvatko hiukkaset ilmassa vai laskeutuvatko ne pinnoille. Suuri osa hiukkasista pääsee sisään ulkoilmasta. Hiukkasten määrään ja kokoon vaikuttavat rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmä, vuodot tai rakennuksen siivous ja käyttö. Hiukkasia syntyy myös sisätilassa, esim. mikrobikasvustosta, eristekuiduista, tupakansavusta, ruoanlaitosta, tekstiileistä tai siivouksesta. Hiukkasten vaikutus ihmisten reaktioihin riippuu niiden määrästä, koosta ja haitallisten aineiden esiintymisestä hiukkasissa tai niiden pinnalla. Hiukkasten määrä ilmassa tulisi olla mahdollisimman pieni.
Kolmas ryhmä – haihtuvat aineet (VOC) syntyvät kemiallisten reaktioiden tai fysikaalisten olosuhteiden seurauksena. Rakennus- ja sisustusmateriaalit voivat sisältää aineita, jotka kulkeutuvat huoneilmaan. Uusista materiaaleista haihtuu ilmaan enemmän aineita kuin vanhoista, koska haihtuminen vähenee ajan myötä. Vaikka pitoisuudet ovat matalat, nämä aineet voivat ärsyttää ja tietyissä tapauksissa aiheuttaa epämiellyttävän hajun. Tutkimus on myös osoittanut, että ilman hiukkaset ja aineet voivat muuttua aggressiivisemmiksi toistensa vaikutuksesta tai ulkoisista olosuhteista. Kosteus voi esimerkiksi käynnistää aineiden hajoamisprosessin ja ilmaan kulkeutuvat aineet voivat vaikuttaa ihmiseen.
Sisäilmaan vaikuttavat tekijät
Väärin sopeutettu ilmanvaihto tai sen puuttuminen – Ilmanvaihdon pääasiallinen tarkoitus on saastuneen sisäilman poisjohtaminen ja sen korvaaminen raikkaalla, puhdistetulla ilmalla. Puutteet vaikuttavat yleensä kielteisesti sisäilman laatuun.
Kosteus- ja homevauriot – Liian korkea kosteustaso sisätiloissa, rakenteissa tai pintamateriaalin takana on tavallinen syy sisäilman ongelmiin. Mikrobi- ja sienikasvun lisäksi kosteus voi aiheuttaa erilaisia kemiallisia reaktioita ja hajoamisprosesseja, jotka vaikuttavat sisäilman laatuun kielteisesti. Myös vanhat, kuivat kosteusvauriot voivat vaikutta sisäilmaan huonolla tavalla, jollei kaikkea kosteus- ja homevaurioitunutta materiaalia ole poistettu.
Allergeeni ja punkki – Allergeeni on yhteisnimitys aineille, jotka voivat aiheuttaa allergisia reaktioita herkissä ihmisissä. Eläimet, hyönteiset, punkit ja pieneliöt voivat aiheuttaa allergisia reaktioita. Monet hiukkaset, joissa on allergeeni, ovat sellaista kokoa, että ne leijuvat kauan ilmassa ja voivat siten vaikuttaa ihmisiin kauan sen jälkeen kun lähde on poistettu. Punkit viihtyvät kosteissa oloissa. Huonosti ilmastoiduissa tiloissa ilmankosteus voi olla korkea ja punkeilla on mahdollisuus elää ja lisääntyä. Tiloissa olevat punkit voivat olla merkki huonosta sisäilmasta.
Tupakansavu – Tupakointi sisätiloissa on suuri sisätilojen epäpuhtauksien lähde. Tupakanpoltto yhdessä rakennusten radonin kanssa lisää keuhkosyöpään sairastumisen riskiä.
Radon – Radon sisäilmassa voi tulla maasta, talon rakennusmateriaalista ja joskus juomavedestä. Radon on radioaktiivinen, haju- ja väritön kaasu. Korkeat radonpitoisuudet esim. asuintiloissa voivat aiheuttaa syöpää päivittäisen ja pitkän altistumisen jälkeen. Tupakanpoltto yhdessä radonin kanssa lisää riskiä suuresti.
Ota yhteyttä: Peter Rosenholm 040 487 0082, peter.rosenholm@sancon.fi